Hifimaailma-artikkelit 20.09.2013 / 18

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

artikkelit nostalgista hifiä: Electro-Voice Patrician 800 -kaiutin Julkaistu: Hifimaailma 6/2013
Ranskalaiseen l?art deco -tyyliin koristellun kangassuojan alta paistaa 20 tuuman wooferi, 12 tuuman mid-wooferi sekä kaksi monisolutorvea neljälle ylimmälle oktaaville. Kaiutin ei ole kuvan juju, kuten ei nuori nainenkaan. Vasemmalla puolella, vain metrin päässä tuolista, on hirviömäinen kaiutin. Tuo kuva Audio Engineering -lehden kannesta toukokuulta 1951 on syöpynyt mieleeni epätavanomaisella tavalla. Vanhan mallinen, metrin leveä, puolitoista korkea kaiutin erityisesti . Vuosisatojen ajan miehille on yritetty tarjota heidän himoitsemaansa tavaraa ymppäämällä kuvaan nuori, kutsuva nainen. Sitä paitsi kuvan naisen eroottisuus on kovin etäistä. Toisin kuin tekniikkalehtien tylsissä kansissa ja mainoksissa, kaiutin ei edusta pelkkää teknistä maskuliinisuutta vaan mahdotonta sellaista. Patrician 800 -kaiutin nostalgista hifiä Electro-Voice Teksti ja kuvat: Kari Nevalainen Kaunotar ja hirviö Jos haluat tietää, miltä tuntuu kun 40?100 hertsiä tulee samalla voimalla kuin 100?150 hertsiä, silloin pitää kuunnella Electro-Voice Patrician 800:aa. Sen olemusta ei ole kaunisteltu äänenlaadun kustannuksella. 62 KUVASSA nuorehko nainen nojatuolissa, hieman eteenpäin ojentautuneena, katsoo kuvan ulkopuolelle. Vasen käsi lepää käsinojalla, oikea koskettelee korua rinnalla, jonka olkaimeton pitkä leninki paljastaa. Kerran muistan. Nuo kaksi eivät kuulu yhteen millään järjellä tavoitettavissa olevalla, sovinnaisella tasolla. Kuvan nerokkuus piilee tavassa, millä Quasimodo ja Esmeralda, KingKong ja Fay Wray (nuoremmille Naomi Watts), J. Howard Marshall ja Anna Nicole Smith ja muut ?hirviö ja kaunotar. -tarinat on tuotu audiomaailmaan. Kuvaa ensimmäistä kertaa katsellessani tiesin vain vähän Electro-Voicen kaiuttimista. kaiuttimen välillä. Päälakea myötäilevät hiukset on sidottu tiukasti nutturoille. Kasvot ovat puhtaat, hymy vieno. Jos taustalla on seikkailun mahdollisuus, se on taidolla verhottu. Parasta kuvassa on jännite nuoren kauniin naisen ja ison ?ruman. luonnollisesti
E-V:n kaiuttimia ei ole suunniteltu tupakka-askin kanteen eikä tunteella. Oli lopputuloksesta mitä mieltä tahansa, ne on suunniteltu toimimaan sekä käytännössä että teoriassa. Muutamassa vuodessa E-V kehitti elementtejä ja teknisiä ratkaisuja, jotka kantoivat pitkälle tulevaisuuteen. Viimeksi mainittuja E-V alkoi suunnitella ja valmistaa 1940-luvun lopussa. Esimerkiksi kansikuvan kaiuttimen monisolutorvet vaikuttavat ilmiselviltä Alteceilta. E-V ei katsellut vain ympärilleen. Yhden lähteen mukaan valmiina myydyissä Patrician 800:ssa kotelo olisi ollut viilutettua (Satin Walnut) massiivipuuta. Taajuudet 100?800 Hz toistetaan 12 tuuman laajakaistaelementillä (30 Hz ?13 kHz) koppavankokoisella magneetilla ja 2,5 tuuman puhekelalla. Patricianista ei tiennyt tuon taivaallista. Electro-Voice . Myös muut kaiutinvalmistajat kuten Klipsch käyttivät niitä. Tyypillisiä varhaisia E-V:n kaiuttimia olivat esimerkiksi Baronet, Aristocrat ja Regency usein torvella ja wooferilla. E-V:n ominta aluetta olivat monessa mielessä kuitenkin 4-tiekaiuttimet kuten Centurion ja Georgian sekä ylimpänä ja ylväimpänä Patrician. Patricianeja 30 vuotta Ensimmäinen Patrician vuodelta 1950, ?The Patrician?, oli 5-tiekaiutin 18WK- ja 12W1-woofereilla, monisolutorvella ja T10-tweeterillä sekä sen kanssa rinnankytketyllä 8 tuuman SP8BT-elementillä. Tämä Patrician II Baron Sentry Diamant Series Speakeriksi nimetty kaiutin valmistettiin Sveitsissä, ja vakiosuuntaavuustorvineen se oli melko erilainen kuin 800. EV Patrician 800 Patrician 800:n strategiset mitat ovat 143 kiloa ja 129 senttiä (L84cm, S70cm). ammattiäänentoiston ammattilainen Mielikuvat Electro-Voicesta liittyvät mikrofoneihin ja ammattiäänentoistoon yleensä. nostalgista hifiä hämmästelleeni FinnKinon varastolla E-V:n valtavaa vakiosuuntaavaa torvea. Toiminta jatkui pitkälle 1980-luvulle. Aloittaessaan kaiuttimien kanssa E-V oli hyvin perillä Western Electricsin, Westinghousen, Bellin, RCAn, Altecin (jonka E-V myöhemmin osti ja lopetti) ja JBL:n tekemisistä. Vuonna 1953 E-V muutti Patricianin nelitieksi. Yhtiön 80 vuoteen mahtuu muutakin kuin palkittuja pistoolimikkejä radioasemille: äänirasioita, automaattisia tvantennivahvistimia sekä hifikaiuttimia kotikäyttöön. Diffraktio-torvena 8HD:n leveys on huomattavasti pienempi kuin taajuudet, joita se toistaa. Kun torven pitkä sivu asetetaan pystyasentoon, Alimpia bassoja toistaa 30 tuuman wooferi pienestä torvesta kaiuttimen takana. 63. Alhaisen resonanssin (35?45 Hz) ansiosta E-V käytti elementtiä myös wooferina tai mid-wooferina eri sovelluksissa. Elementti on omassa, pehmustetussa refleksikotelossaan. Taajuuksille 800?3500 hertsiä on eksponentiaalisesti leveytyvä 120/90-torvi 8HD kompressiomoottorina T25A fenolikyllästetyllä tekstiilikalvolla ja alnicomagneetilla. malliversio. Jälkimmäisen ristikossa on vähemmän kirkkomaisia kaarevia muotoja. Se palkkasi tukun päteviä teoreetikkoja ja tiettävästi ensimmäisenä kaiutinvalmistajana maailmassa rakensi kunnollisen kaiuttoman tilan kaiutinmittauksille. että ?nykyaikainen. Esimerkiksi 120/90-keskialuetorvi, SP-12-midwooferi ja T-35-torvidiskantti esiintyvät E-V:n kaiuttimissa 1950-luvulta 1970-luvulle. T10:n korvasi T35-torvi tweeteri ja T25:n perään tuli 6HD-torvi. Pari vuotta myöhemmin oli vuorossa Patrician IV ja Patrician 600. Patrician IV (18 tuuman wooferi, 828HF/A8419torvi, T25A/6HD-torvi ja T35 VHF -tweeteri) muistutti jo kovasti Patrician 800:aa kahdella erolla: Patrician 800/700:ssa yläbassoja/alakeskialuetta ei enää toistettu torvella vaan dynaamisella 12 tuuman wooferilla, ja alemmmissa bassoissa puhalsi nyt 30 tuuman bassoelementti takatorvella! Patrician 800:n erottaa Patrician 700:sta lähinnä siitä, että keskialue- ja diskanttitorvi moottoreineen ovat uudempaa mallia, ja niiden sijoittelu etupaneelissa on erilainen. Viimeinen Patrician on vuodelta 1983, vuosikertamalli 30 vuotta ensimmäisen jälkeen. Koostaan huolimatta kaiutin vie vain noin 0,5 m2 lattiapinta-alaa nurkkaan sijoitettuna. Kaiuttimesta on sekä ?perinteinen
Oma kantani on tässä suhteessa kuitenkin selvä: on paljon parempi että. nostalgista hifiä Electro-Voice Patrician 800 timen taakse suorakylkisestä torvesta (26,5 cm) kurkun alueen ollessa 0,18 m2 ja suualueen 0,24 m2. Totuus on, että 280 litran kotelo ei vaimenna 30 tuuman elementtiä (Vas = 5945L) tarpeeksi. Tweeteristä on useita eri versioita vaiheplugeineen ja magneetteineen. Yllä mainitut elementit löytyivät kuuntelemistani kaiuttimista. Oli musiikkia, jolla Patrician 800 kuulosti melko säästeliäältä bassoissa (olettaen kaiken aikaa että kaiutin on täysin kunnossa). Kuuntelukulmaa ja -etäisyyttä pitää etsiä myös siitä näkökulmasta, miten lähelle äänen haluaa tulevan tai ei halua. Hifisievistely, missä kaiuttimet vedetään reilusti irti seinistä ja käännetään paraatipaikalla istuvaa kuuntelijaa kohden, ei sovi tällaiselle kaiuttimelle. Bassotoisto ja sointitasapaino asettautuivat kohdalleen kaiuttimet seinässä kiinni, mutta ulkona nurkista ja jonkin verran kuuntelijaa kohti käännettynä. Tämä 76 cm bassoelementti 6,35 cm puhekelalla ja strontium?ferriitti-magneetilla on yksi kookkaimmista koskaan valmistetutuista. Vuosikymmenten varrella on ilmeisesti ollut erilaisia versioita. Jakosuodin vakioresistanssisäätimineen on vaikuttava tekele. Silti minun tarpeisiini kaiutin keskitti ääntä kiitettävästi kaiuttimien väliin. Patrician 800:aa voi esimerkiksi soittaa yhdessä E-V:n Stereon 500-kaiuttimen kanssa, joka on kuin 800 ilman 30. Nurkkasijoittelulla voidaan myös vaikuttaa alimpien bassojen herkkyyteen reagoida huonemoodien kanssa. Näistä poiketen Patrician 800 tuuttaa keskialueella ääntä ulos nopeasti ja tehokkaasti kuin vain torvikaiutin osaa. Jopa siinä määrin, että sinänsä iloinen ja vapautunut ulosanti esimerkiksi vokaalimusiikilla voi hifisteistä tuntua liian kirkkaalta ja kuuluvalta. wooferia. Kokeilussa olleen kaiuttimen jakosuotimen konkat oli vaihdettu massiivisiin paperiöljykonkkiin ja sisäinen johdotus uusittu. Mistä se muistetaan Yksi elementti on ylitse muiden: E-V 30W vuodelta 1959. Kuuntelujen perusteella toisen asteen (12 dB/okt) suodin 30W:n ja SP12M:n välillä 100 hertsissä on onnistunut. Yleisellä hahmotustasolla Patrician 800:n terve ja tasapainoinen ääni toivat mieleeni Dunlavyn ja vastaavalla tavalla tonaalisesti onnistuneet dynaamiset kaiuttimet. Eräs Electro-Voicen datapaperi kuvaa Patrician 800:n, jossa T25A:n tilalla on EV 1824M ja T35 on vaihtunut T350:een. Seinän vieressä ilman efektiivinen massa elementin edessä kasvaa ja resonanssi laskee. Niin tai näin, resonanssitaajuudeksi ilmoitetaan 16 hertsiä, Qts on 0,27, Xmax 0,15. Ääntä ja energiaa on niin paljon, että väärin tarjoiltuna kaiutin saattaa alkaa tuntua tungettelevalta. Monofonisempi ääni saa musiikin esittäjät astumaan huoneeseen oikean kokoisina ilman virtuaalista stereokikkailua. Kokeilun kaiuttimet eivät olleet toistensa peilikuvat. Riippuen lähteestä, kartio on joko tiheää polystyreenivaahtoa tai paperilla laminoitua polystyreenia tai jotakin sinne päin. Kytkentätaulu sallii erilaisia kokoonpanoja hyppylankojen paikkaa vaihtamalla. Herkkyys jonkin verran kärsii, mutta se ei tässä tapauksessa ole merkittävä ongelma. Patrician 800:n jakosuodin säätöineen on aikamoinen suoritus ikäisekseen. s aadaan maksimaalinen horisontaalinen säteily, mikä E-V:n mukaan on tärkeää erityisesti stereokäytössä. Muovista puristettuja 8HD-torvia pidetään parempina kuin metallivaluversioita. Korkeita taajuuksia toistaa pystyasentoon ruuvattu E-V T35-torvitweeteri 95/65-alumiinitorvella ja fenolikyllästetyllä tekstiilikalvolla. Sen vuoksi Patrician 800 on suunniteltu huoneen nurkkaan tai enintään 5 cm päähän kovasta seinästä. (4 mm) ja Zmax 8,0 ohmia. Patrician 800:ssa EV-30W on ahdettu 280 litran suljettuun koteloon, josta se ampuu ääntä suoraan kaiut- 64 Nurkkaan vai ei Nurkassa kaiutin muodostaa seinien avulla jatketun torven ja lisää entisestään bassojen tehoa. Sen sijaan on helppo kuvitella, miten sydäntä lämmittävästi, jos tila sen vain sallii, nämä kaiuttimet kuulostavat nurkissa ja kaukaa stereokolmion takaa kuunneltuna. Alakeskialue ja yläbassot pysyivät puhtaana. Tässä suhteessa takatorvi sekä nurkka/seinäsijoitus-yhdistelmä osoittautui erinomaisen toimivaksi. Tilanne lienee vähemmän ihanteellinen niille, jotka haluavat herkutella äänen lihattomuudella ja irtoamisella kaiuttimista. Ääntä mahtuu Ensimmäinen yllätys oli, miten järkevältä ja sointitasapainoltaan oikeaoppiselta ja modernilta Patrician 800 kuulosti, subwooferistaan huolimatta. Huolimatta ulottuvammasta bassotoistosta Patrician 800 piti huoneresonanssit kiltisti kurissa. Kaiutin ei kuitenkaan vaadi nurkkasijoittelua
E-V oikeuttaa Patrician 800:n ison koon ja korkean hinnan bassojen herkkyydellä. Ei tarvitse mennä äärimmäisyyksiin. Shostakovichin Toinen sellokonsertto, Björkin syntikkabassot, Mussorskgyn Näyttelykuvia, 7 ranskalaista kontrabasistia, patarummut Mahlerin Vaeltavan kisällin viimeisessä laulussa, Mission Impossible -soundtrack ja kaikki muut vastaavat todistavat samaa. Samaan hengenvetoon on todettava, että esimerkiksi sellon g- (98 Hz) ja c-kielet (65 Hz) vapaana soitettuna eivät toistu niin kimmoisasti ja täyteläisesti kuin parhailla kuulemillani bassotorvilla tai dynaamisilla dipoleilla. Oli vaikeaa löytää musiikkia, jolla Patrician 800 ei olisi toiminut hyvällä artikulaatiolla, läsnäolontunteella ja rytmiikalla. Ja niin edelleen. Toisaalta kaiutin toimii sellaisenaan jo niin upeasti ja vertailukelpoisesti, että voisi olla kyseenalaista ja tyylitöntä lähteä muuttamaan alkuperäistä designea. Vahvistinkysymys Vahvistimen valinnassa on otettava huomioon yhtäältä kaiuttimen 100 desibelin herkkyys ja toisaalta kaiutinelementtien rajallinen tehonkesto. Kuva kertoo elementtien sijoittelun Patrician 800:ssa, jossa torvet ovat pitkä sivu pystyasennossa. 3. Wattikin riittää tälle kaiuttimelle, 200?400 wattia luultavasti rikkoo elementit. Täytyy muistaa, että 12 tuuman mid-woofer yksinäänkin tuottaa aika mukavasti bassoa. Patrician 800:lla tiedetään ravistellun kuuntelijoiden keuhkot pihalle ukkosmyrskyä jylisyttämällä tai piippu-urkujen matalaa c:tä huudattamalla joltakin näyteraidalta. Taajuudet 100800Hz toistetaan 12 tuuman elementillä, jonka refleksikotelossa on myös T35-torvitweeteri. 2. 8HD-torvea voisi kokeilla myös poikittain kaiuttimen päällä. Diskanttialueen äänetkin voisivat olla hienosävyisempiä, ja siksi T35:n tilalla voisi yrittää vielä tasok- 1 2 3 kaampaa torvidiskanttia. Patrician 800:een mahtuu tavallista enemmän ääntä. Se pitää kuulla. nostalgista hifiä kaiutin osaa tarvittaessa nostaa ääntään, ja sitten kahlita ominaisuutta sopivasti, kuin että kaiutin jatkuvasti pihtaa ääntä kuten niin monet nykykaiuttimet tekevät. Äänen ?mahtuminen. Itse soittelin neljästä kymmeneen watilla mainioin tuloksin, ja E-V:n toiveen mukaisesti aina kun mahdollista 16 ohmin lähdöistä. Aikoinaan Patrician 800:n hinnalla saattoi ostaa halvan Jaguarin. Toistokaistojen tarkastelua soittimellisesta näkökulmasta. 65. Jotain kuitenkin kertoo, että Patrician 800:n yksittäiset elementitkään eivät vaihda omistajaa aivan ilmaiseksi. 1. Ilmiötä on vaikea sanoin kuvailla. Näistä ensimmäisenä lähtisin hienosäätämään läsnäoloaluetta lisäämällä ääneen läpikuultavuutta ja informatiivista heleyttä. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi korvaamalla E-V:n 8HD-torvi toisenlaisella torvella ja mahdollisesti siirtämällä jakotaajuutta ylöspäin. Nykyisin sen hinta riippuu kokonaan kunnosta ja kysynnästä. Sen sijaan valituksiin T35:n rajatusta toistokaistasta en reagoisi mitenkään. Yksi parannus voisi olla lisätä transistorivahvistin käskemään isoa subwooferia, kun kaiutin kaksoisvahvistuksen sallii. Ääni ei lähtökohtaisesti ole euforinen kuten tasokkaissa torvikaiuttimissa tai parhaissa laajakaistoissa, mutta kolikon kääntöpuolella odottaa monipuolinen ja luotettava ääni, johon on helppo kiintyä ja josta iloita. Parannettavaa? E-V jakaa toistokaistan näin: mid-basso/sello, presenssi/vokaali ja briljanssi/trumpetti. Mikään kaiutin ei toista isoa orkesteria aidosti, mutta kun orkesteri alkaa soittaa tuttina fortea, toisilla kaiuttimilla alkaa puristaa aikaisemmin kuin toisilla. Sitäkin voisi harkita, että korvaisi EV30W:n kahdella 15- tai 18-tuumaisella wooferilla. Koteloa kannattaisi tukevoittaa ja tiivistää, ettei osa bassojen tehosta katoa seinämien erivaiheiseen värähtelyyn. Sekin pitää vain kokea. Kangassuojan voisi poistaa torvien edestä, potikat vaihtaa parempiin, varmasti toimiviin. kaiuttimeen ei ole mitattavissa oleva ominaisuus. Etukäteen tai paperilta asian arvioiminen on yhtä tyhmää kuin väittäisi, että tietää, miltä tuntuu ajaa Ferrarilla viittä kymppiä, kokeilematta sitä. Herkkyyttä bassoissa Yksi Patrician 800:n erityispiirre on herkkyyden säilyminen bassotaajuuksilla, joilla 15?18 tuuman wooferilla varustetut kaiuttimet alkavat jo menettää sitä. Electro-Voice ilmoittaa taajuusvasteeksi 15 Hz?23 kHz. 15?20 hertsiä en enää kuullut, mutta 35?40 hertsissä oli hyvää herkkyyttä, silloin kun musiikki sitä vaati. Mikään määrä teknistä tietoa isosta wooferista ja takatorvesta ei auta ennustamaan, miltä basso kuulostaa ja tuntuu, kun 40?100 hertsiä tulee esiin samoilla desibelilukemilla kuin 100 tai 150 hetrsiä